Kaikenlaista ohjelmaa on ollut

Nyt on mennyt puolitoista viikkoa aivan hujauksessa! Pääsiäinen meni kivasti, vaikka ei nähtykään rakkaani kanssa. Kävin American Car Showssa katselemassa autoja ja pyöriä. Oli ihan kiva käydä sekin tapahtuma katsastamassa taas, viimeksi kävin muutama vuosi sitten. Myös Raskasta Joulua kööri oli esiintymässä ja ne veti tunnin keikan. Se kruunasi kyllä mun pääsiäisen. Viime jouluna harmitti kun en päässyt niitä katsomaan. Olin parin kaverin kanssa liikenteessä, jotka ovat vähän kauempaa. Oli mukava nähdä heitäkin pitkästä aikaa. Alla muutama kuva Acs:stä.

Viikko sitten oli pari suht lämmintä aurinkoista päivää. Käytin ne koirani kanssa ulkoilemiseen ja kavereitakin kävin moikkailemassa. Käytiin koiran kanssa läheisessä koirapuistossa pyörähtämässä. Kyllä näki kuinka se nautti kun aurinko paistoi ja varmasti lämmitti sen mustaa turkkia. Muita koiruuksia ei tarhassa ollut, joten käppäiltiin siellä ympäriinsä ja heitin keppiä. Joka kulma, kuoppa ja oksa piti koiran käydä tarkkaan nuuhkimassa, ensin käytiin koko tarha nenän kanssa läpi ja sitten vasta rehattiin. En tiedä kauan vietettiin siellä aikaa, mutta jonkun tovin päästä alkoi kahvihammasta kolottaa ja soitin äitille, että voisin koiran kans poiketa kahville. Äiti on ottanut tosi hyvin tän, että mun mies on vankilassa. Aluksi jännitti kertoa että musta tulee linnaleski, mutta yllätyin miten hyvin hän reagoi asiaan. Nyt hänkin aina lähettelee terveisiä ja kyselee rakkaani kuulumisia.

Koirapuistossa oli paljon ihmeteltävää.

Kävin myös toisena lämpimänä aurinkoisena päivänä pitkällä kävelylenkillä koirani kanssa. Vastaan tallusteli muutama hevonen läheisestä heppatallista ratsastajineen ja voi pojat kuinka koirani oli ihmeissään, että mitä ihmeen elukoita nuo on! Hän jähmettyi aivan paikoilleen ja tuijotteli vaan, kiltisti antoi heppojen mennä ohi. Katse kääntyi heppojen perään ja sitten alkoikin nuuhkutus ja tuijotus heppoihin niin pitkään kunnes hävisivät näkökentästä. Ei ollut ennen nähnyt noin läheltä hevosia. Oli kyllä jännät paikat, mutta hienosti poika handlasi tilanteen. Ehdin napata myös kuvan tästä jännästä hetkestä.

Tästä tulikin ihan kuvien täyteinen kirjotus. Eipä se haittaa. Harmittaa, etten aiemmin ole ehtinyt kirjoitella, ehti mennä jo pitkä aika. Mutta on kyllä ollut tekemistäkin. Töissäkin uusia juttuja opeteltavana ja käytiin muuten myös viime viikolla nelisteen kaveriporukalla pelaamassa sulkapalloakin. Empä ollutkaan sitä pelannut sitten yläasteen. Oli hauskaa! Varattiin myös tälle viikolle sulkkiskenttä tunniksi. Tästä otetaan varmaan ihan tapa. Niin hauskaa oli, mutta myös hyödyllistä liikuntaa, mitä mun pitäisikin harrastaa enemmän. Liikunnasta puheen ollen... rakkaani on laihtunut jo yli 10 kiloa puolentoista kuukauden aikana! Aivan mahtava suoritus! Siellä hän on lähes päivittäin käynyt lenkillä ja punttisalilla. Painoa olikin vähän kertynyt... meille molemmille. Vielä kun itse pääsisin tuohon moodiin, niin häntä odottaisi täällä myös timmimpi muikkeli. Aion ottaa tavoitteeksi nyt lähiaikoina käydä tutustumassa läheiseen kuntosaliin, jossa eräs kaverikin käy. Oon aika uus näissä jutuissa, joten salikaveri olisi enemmän kuin tarpeen.

Selfie rikshan kyydistä Tallinnassa.

Viime viikonloppu meni Tallinnassa. Meitä lähti 12 hengen porukka juhlimaan kaverin synttäreitä. Varattiin sieltä myös hotelli yhdeksi yöksi. Käytiin vähän shoppailemassa ja illaksi palattiin sitten hotellille laittautumaan illan rientoja varten. Kostean illan jälkeen teki vähän tiukkaa palata eilen päivällä Suomen puolelle, mutta se oli kyllä sen kaiken arvoista. Hauskaa oli olla sellaisella porukalla siellä. Se oli sellainen miniloma. Vaikka nautin tästä kaikesta ohjelmasta mitä nyt on ollut, on mulla silti ollut iso ikävä kultaani. Menenkin seuraavana viikonloppuna vierailemaan vankilassa. Viime näkemästä tuleekin sitten ens viikonloppuna kolme viikkoa. En malta odottaa, että pääsen taas halaamaan ja suukottamaan häntä! Rakastan sitä miestä yli kaiken.