tiistai 19. heinäkuuta 2016

Tukipartion käynti

Lauantaina sain puhelun tukipartiolta. He olivat tietoisia, että olen lomalla, mutta olivat lähistöllä ja ajattelivat jos olen kotona, saisi asian alta pois. Suostuin. En yhtään tiennyt, mitä tuleman pitää. Ratsaako ne meidän kodin lattiasta kattoon? Kuulusteleeko ne mua? Miten mun pitää olla? Onko meidän koti nyt hyvä?

Ovikello soi ja menin avaamaan. Koira innoissaan haukkui uusia ihmisiä. Mies ja nainen tulivat eteiseen. Kysyivät heti alkuun, tiedänkö miksi he ovat täällä. Sanoin, että tietääkseni liittyen mieheni koevapauteen tulitte? Juuri näin. Rutiinikäynti, jotta voivat varmistua, että osoite on olemassa ja koti on olemassa. Sain allekirjoitettavaksi lapun, jossa annan suostumukseni, että mieheni saa suorittaa koevapautensa tässä osoitteessa. Sitten kysyivät vielä, että tukipartioita tulee sitten koevapauden aikana täällä pyörimään, että onko mulla sitä jotain vastaan. Ei tietenkään ole. Välillä he tulevat tekemään puhalluskokeita ja tarkistamaan mieheni. Ei siinä mitään, ymmärrän kyllä. Jännitin, että mitä sieltä vielä tulee, kuulustelu, kodin ratsaus... pyysin peremmälle, mutta nainen jo tokaisi, että ei heidän tarvii, kyllä he uskovat, että tämä oli tässä ja koti on olemassa ja hyvältä näyttää. Kysyivät vielä onko mulla jotain kysyttävää. Mieheni on kyllä hyvin kertonut homman nimen mulle ja asiat oli aika selkeet. Käynti kesti ehkä viisi minuuttia. Se oli siinä.

Sitten vain odotellaan. Miehelläni on vielä yksi kotilomapäivä ennen koevapautumista. Ihan kiva, vaikkei vapautumiseenkaan ole kuin se kuukausi. Ihan tarkkaa päivää ei osaa vielä sanoa, kun riippuu papereista ja käsittelyajoista, mutta noin kuukausi. Sitten pääsen vihdoinkin nukkumaan rakkaani viereen yöt! Johan tässä on viisi kuukautta nukuttu yksin tai koira kainalossa. On varmasti outoa aluksi tottua taas, että on mies talossa. Mutta häntä olen kaivannut niin, etten pistä vastaan!

Koevapautta kestää toiset puoli vuotta. Sitten se on ohi! Jos ja kun koevapaus sujuu mutkitta, saa mieheni jalkapannan pois helmikuussa. Koevapaudessa ei saa töpeksiä! Ei päihteitä, edes alkoholia, ei rikesakkoja, ei mitään. Mutta tuskin siinä tulee ongelmia.

Nyt katsoin juuri ikkunasta ulos, ihana auringonpaiste! Taidan tästä mennä kävelylle nauttimaan hienosta lomasäästä! <3

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti